keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

26417

Sanoin jokin aika sitten valmentajalleni, että hevoseni alkavat olla tosi kivassa fyysisessä kuosissa tulevaa kisakautta ajatellen. Kilpailupäivämäärät, jotka olen ympyröinyt punakynällä, saavat tulla ajallaan. En tule laittamaan hevosiani liian hankalaan paikkaan. Hevoset ovat valmiita. Sanoin myös Nyt vaan kasvatetaan hevosten itseluottamusta. Uskotellaan, että ne ovat miljoonahyviä ja enemmän. Annetaan niiden tuntea, että ne hallitsevat ja osaavat kaiken helposti. 
Englannin kielessä on minusta osuva sana tälle tunteelle, enkä keksi suomeksi vastaavaa kuin WINNINGMOOD - voittava tunnetila tai jotain sinnepäin, usko omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin.
Jatkoin ajatuksenvirralla surffailua voittajamoodia etsien suorittaessani jäähdyttelyä Moonalla loistavasti sujuneen jumppatreenin jälkeen. Hevoseni alkaa 13-vuotiaana useamman loukkaantumisen jälkeen olla samassa fyysisessä kunnossa kuin nuorena. Fyysisen kunnon lisäksi hän on kokemuksen myötä viisaampi. Hevoseni WINNINGMOODISSA ei ole mitään korjattavaa. Tajusin, että minä olen se, joka analysoi ja epäilee - uskoo olevansa riittämätön. Olemme tilanteessa, jossa kaikki on minun käsissäni. Minun on opeteltava uskomaan itseeni. Hevoseni olen saanut opetettua etenemään kunkkuasenteella, siinä samassa olen unohtanut itseni. Minulla olisi tässä muutama pelko ja epävarmuus voitettavana. Nyt ei puhuta konkreettisista tavoitteista tai mitaleista, vaan siitä, että antaa itselleen mahdollisuuden kulkea tavallisena keskiviikkona kultapölyä hiuksissaan. Voittaminen on asenne. Minun on sitouduttava joka päivä tavoittelemaan winningmoodia ollakseni hevosteni asenteiden arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, jättämäsi jälki ilahduttaa meitä kovasti!