sunnuntai 19. helmikuuta 2017

19217

Itku pitkästä ilosta.
Kel onni on se onnen kätkeköön.
Melkein pelottaa kirjoittaa tulevien rivien lauseet, koska DNA:hani on kirjattu syntymässä suomalaiskansallinen murheellisuus sekä itsensä vähättely. Aion kuitenkin uhmata perimääni. Toiset päivät vain ovat sellaisia, että on pakko hymyillä - tämä päivä on yksi sellaisista. 
Molemmat pikkusuokkini olivat estetreeneissä hyvässä vireessä. Yllätimme valmentajammekin suoritustemme laadukkuudella. 
Minusta tuntuu, että olisi paljon helpompi yhtyä yhteiskunnan ilmapiiriin: kamalan paljon tekemistä, hirveä kiire, ei jaksaisi lähteä työpäivän jälkeen/räntäsateessa/väsyneenä/nälkäisenä treenaamaan, harrastaminen on ihan liian kallista jne... Mutta kun minä haluan sanoa tämä elämä on niin parasta. Olen saanut nauttia pari viikkoa Moonan kanssa huippuolosuhteista maneesilla. Minusta on ihanaa mennä tallille joka päivä. Minusta on kiva ajaa sen lisäksi 80km yhteen suuntaan ratsastaakseni vielä Kasparilla ja pikku-Kostilla. Minua melkein nolottaa olla näin onnellinen. Maailmassa tapahtuu kamalia asioita ja minä elän tässä omassa vaaleanpunaisessa pilvessäni.
Vaaleanpunainen pilveni ei ole lottovoitto tai onnellinen sattuma. Onnistumiset eivät tule pakottamalla. Olen tehnyt nöyrästi ja iloiten juttujani ja nyt saan nauttia työn makeita hedelmiä. Olavi Uusivirta on sanoittanut tunteeni minua paremmin On niin helppoo olla onnellinen [...] on niin helppoo elää nyt ja tässä Eikä minua pelota, että tämä särkyy. Varmasti tulee pettymyksen kuoppia, mutta niistä pystyy palaamaan onnistumisten tielle olemalla ahkera ja tekemällä kovasti töitä. 
On helppo nauttia tänään, kun huominen ei pelota.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, jättämäsi jälki ilahduttaa meitä kovasti!