maanantai 21. maaliskuuta 2016

21316

Elämä alkaa mukavuusalueen ulkopuolella.
Kuulostaako tutulta?
Olen tavallaan ihannoinut tuota ajatusta. Uskonut, että ainoastaan ankaran itsensä kehittämisen kautta on mahdollista saavuttaa parempi elämä.
Juuri nyt makaan lääketokkurassa ja yritän siirtää ajatuksia pois kipua hehkuvasta vasemmasta kädestäni. Imusolmukkeessani riehuva tulehdus on pistänyt hieman ajattelemaan.
Ehkä äärimmäinen kontrollointi ei olekaan elämän tarkoitus. Elämäni on täysipainoista, vaikka jokaisella hetkellä ei olisikaan koreaa päämäärää.
Elämä mukavuusalueella on aivan yhtä arvokasta, kuin erikoiselämys kartoittamattomilla seuduilla.

4 kommenttia:

  1. Niinpä. Paranemista sinne! Lähes liikuntakyvyttömänä ollaan täälläkin, ja kyllähän nämä jutut aina pistävät ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sinne suuntaan myös hyviä ajatuksia ja tsemppiä toipumiseen.

      Poista
  2. Mielenkiinnosta Googlettelin kaimojeni blogeja ja päädyin myös tänne! :]

    Toivottavasti voit jo paremmin. Itsekin olen tosi kehityshakuinen, mutta samalla pidän elämää nautintona. Suorittajaluonteena tosin harjoittelen vielä carpe diem -filosofiaa, mutta huomaan jo, että se on nostanut elämänlaatuani huomasti. Olet oikeassa: ei kaikelle tekemiselle tarvitse aina olla tavoitetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kaima!
      Kiva, että eksyit blogiini. Olen huomannut saman, että helpolta kuulostavan carpe diem -filosofian mukaan eläminen vaatii tietoista päätöstä elää vähemmällä kontrollilla.

      Poista

Kiitos, jättämäsi jälki ilahduttaa meitä kovasti!