torstai 10. maaliskuuta 2016

10316

Minä olen syntymävarovainen. Siinä, missä pikkuveljeni ja äitini menevät, tekevät ja ajattelevat vasta sitten, minä harkitsen ja toimin punnittuani vaihtoehdot. En ole missään suhteessa uhkarohkea.
Seiväshyppyaikoina pelkäsin - usein.
Olen siinä määrin jääräpää etten lopettanut sen takia, että vuodatin pelonkyyneleitä vähän väliä. Lopetin vasta kun sairaus antoi minulle luvan.
Olen pelännyt hevostenkin kanssa. Pelkään välillä nykyäänkin. 
Vertailussa ralliin ja benji-hyppyihin seivähypyssä ja esteratsastuksessa ei mennä kovin kovaa eikä korkealla. Kuitenkin seiväshyppyennätykseni on korkeammalla kuin miesten korkeushypyn maailmanennätys. Moona etenee radalla parhaimmillaan nopeammin kuin maailman nopeimmaksi tituleerattu jalkapalloilija Gareth Bale. Harrastukseni eivät ole kaikkein riskialttiimpia, mutta eivät täysin vaarattomiakaan. En pelkää onnettomuuksia. Pelkään epäonnistumisia.
Epäsuotuisia ponnistuspaikkoja.
Seiväshypyssä seurauksena ovat läpijuoksut, limbot, riman päälle tippumiset...
Hevosten kanssa kieltäytymiset, tippuneet puomit, ratsuille hankalat hypyt...
Miksi hyppäsin seivästä yli kymmenen vuotta ja hevosten kanssa teen sitä edelleen, jos olkapäällä istuu salamatkustajana pelko?
Pelon tuolla puolen on omien kuvitteellisten rajojen ylittäminen. Matkaa "tuolle puolen" voidaan kutsua kehitykseksi.
Silmiini syttyy tähtivalo ja ihoni alkaa hehkua, kun kerron elämästä hevosten kanssa. Siitä kuinka pakoeläin antaa minun istua siinä selän kohdassa, johon puuma hyökkää nujertaakseen villihevosen. Siitä kuinka opettelemme vuorovaikutusta, jossa sanat eivät ole käytettävissä. Siitä missä luottamus on rakennettu kestämään finaaliradan viimeisen esteen huonokin ponnistuspaikka yhdistettynä fyysiseen rasitukseen. 
Minulle esteratsastus ei ole esteitä. Se on kahden hengen matka tuntemattomaan. Niin kuin elämä itse; kaikkea muuta kuin ulospäin näkyvä juhlapäivä. Enimmäkseen arkea. Rakastettava tutkimusretki mahdollisen ja mahdottoman rajamailla. Paljon arvokkaampaa kuin pelkoa väistelemällä saavutettu turvallisuus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, jättämäsi jälki ilahduttaa meitä kovasti!