tiistai 27. lokakuuta 2015

271015

Turhaa touhotusta ja jännitystä. Joudun sanomaan turhan voimakkaasti ei tätä en halua.
Käännökset vasempaan ovat kankeita. Olen yhtä kysymysmerkkiä.

Sairaana ei treenata. Kävelemme kotiin.

Tarkistan terveyden tilan. Minun tiedoilla ja taidoilla analysoituna kaikki näyttää olevan kunnossa.

Sitten mietin omia juttujani. Mistä homma mahtaisi nyt kanittaa? On kireää lonkankoukistajaa (erityisesti vasen), on oikeassa jalustimessa roikkuvaa painoa, on turhaa työstressiä, joka tekee minusta ratsastajanakin takakireän turhasta simputtajan.

Uutena päivänä uusin silmin.
Tänään keskityn omaan istuntaan. Jankkaan itselleni painoa vasempaan jalustimeen. Vasemman jalan varpaita ulos. Välillä onnistuu. Välillä ei. Olen kuitenkin tietoinen virheistä ja yritän saada niihin muutosta. Moona on kärsivällinen - antaa minun jumpata itseäni ja maiskuttelee tyytyväisenä kuolaimia, kun onnistun. Vastaavasti kiireinen kipitysravi on huomio paluusta entiseen. Työskentelemme rauhallisesti, ainoastaan sellaisella nopeudella, jossa minun on mahdollista hallita kroppani. Tänään se on vain käyntiä, mutta se riittää. Huomenna ehkä hieman ravia. Kotiin kävellessä hymisemme molemmat tyytyväisyyttä. Hyvä treeni, kivaa aikaa yhdessä. Kiitos.

Minulla on paras opettaja. Pieni ruskea ei sano minulle katso tätä tai tuota, vaan hän vie minut katselemaan paikkaan, jossa voin nähdä mitä tahansa. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, jättämäsi jälki ilahduttaa meitä kovasti!