tiistai 21. heinäkuuta 2015

21715

Aikansa kutakin.

Kirjoittaminen on kivaa. Minulle se on keino selkiyttää ajatuksia. Mustaa valkoisella maalaa sekavista tuumailuista ymmärrettävämpiä. Olen mittaamattoman kiitollinen kommenteista ja keskusteluista, joita blogikirjoitukseni ovat herättäneet. Siksi kai tekstejä olen julkaissutkin - vastavuoroisuuden takia. On mukavaa kuulla, mitä muut ajattelevat ajatuksistani. Nyt minusta kuitenkin tuntuu, että yksityisyyteni on tärkeämpää kuin vuorovaikutus tätä kautta. Viiviltä vaikenee ainakin hetkeksi, ehkä lopullisesti.
Kiitos, että olette olleet kanssamatkaajia.
 

7 kommenttia:

  1. Kiitos itsellesi ajatuksia herättäneistä teksteistä! Blogiasi on ollut ilo seurata!

    VastaaPoista
  2. No, mie nyt kuitekii liityn sivustoo ja jään kuulole! Oon kans tykänt käyä lueskelemas, vaikken tälläsen ujon tyttön oo arvant livenä tunnustaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka ja vau! Ihanaa, että liityit ja kuinka kiva kuulla, että olet tykännyt lukea. Ja tosiaan jatkoa saattaa olla tulossa...

      Poista
  3. Voi ihana Viivi, sinun pohtivia kirjoituksia ja pirteitä kuvia tulee todella ikävä:). Kiitos, että sain lukea syvällisiä ajatuksiasi ja onnea kaikkeen tulevaan! Tuli sellainen tunne, kuin sinut tuntisi, vaikken oikeasti tunnekaan! Ymmärrän kuitenkin hyvin, että kaikki loppuu aikanaan ja nyt on sinun aikasi keskittää energia ja ajatukset muihin juttuihin:).

    VastaaPoista
  4. Niin ja olet niin lahjakas, että toivottavasti jatkat vielä joskus kirjoittamista, tavalla tai toisella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, vau kiitos nera kannustavista sanoistasi - ne lämmittävät todella!

      Poista

Kiitos, jättämäsi jälki ilahduttaa meitä kovasti!