keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

2714

Katselin lauantai-iltana Brasilian ja Meksikon välistä jalkapallo-ottelua. Huikea matsi. Järjettömät paineet. Brasialian uusi jalkapallo-jumala Neymar tekee ratkaisevan maalin rangaistuspotkukilpailussa.

Seuraavana päivänä kilpaillaan suomenpienhevosten Suomen mestaruudesta Urjalassa. Olemme kuukausien ajan valmistautuneet Moonan kanssa tähän kilpailuun. Tiedän, että olen tehnyt parhaani. Valmistautunut. Suunnitellut. Harjoitellut. Vaikka tiedän mitä olen tekemässä ja luotan kisapartneriini 110 %:sesti, minua jännittää. Ei minua jännitä suoritus, vaan tilanne. Muutamiin tunteihin ladataan kaikki työtunnit, aika ja vaiva. Hoen itselleni mantraa ole kuin Neymar, ole kuin Neymar. Jos Neymar pystyy tekemään maalin kymmenientuhansien ulvovien brasilialaisten edessä, pystyn minä ratsastamaan omalla tasollani mestaruusfinaalissa.

Ensimmäisessä osakilpailussa teimme virheetöntä työtä ja lähdimme kakkossijalta finaaliin. Finaalin uusinnassa otin voittoon vaadittavan riskin. Tällä kertaa jyrkkä tie esteelle oli Moonalle liian vaikea. Kieltäytyminen toi tilillemme 4 virhepistettä, jotka pudottivat meidät mitaleilta. Cheekikin sen tietää voittajat ei pelkää hävii. Emme voittaneet kultaista mitalia, mutta voitimme jotain muuta - arvokkaampaa. Valmistautuminen sekä kilpailureissu olivat upeita elämyksiä. Olen ihan lottomiljönääri voidessani tehdä näitä juttuja. Tuntea jalkoja tutisuttavaa jännitystä ja silti pystyä juoksemaan - tosin Moonan jaloin.



2 kommenttia:

  1. Voi että, harmillinen 4vp! :( Mutta varmasti hieno kokemus silti, ootte miun lemppareita! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, harmi, mutta myös omavalinta uusinnassa, siksi ei harmita niin paljon :) Kiitti Jenna!

      Poista

Kiitos, jättämäsi jälki ilahduttaa meitä kovasti!