maanantai 17. maaliskuuta 2014

17314

Master of Arts.
Kuulostaa hienommalle mitä oikeasti olen.
Viimeisestä tentistä napsahti toiseksi korkein arvosana ja gradukin on jo ohjaajani ensimmäisessä tarkistelussa.
Valmistuminen alkaa näyttää todelliselta.
Olen samaan aikaan helpottunut, onnellinen, kauhuissani, stressaantunut, ylpeä, ahdistunut...
Helpottunut, onnellinen ja ylpeä siitä, että olen saanut jotain aikaiseksi.
Kauhuissani, stressaantunut ja ahdistunut epävarmuudesta kuinka nyt jatkaa.
Opiskellako jotain muuta?
Lähteäkö työelämään tälle alalle?
Vai pitääkö tuumaustauko vähän kaikesta?

Epävarmuus kuuluu muutokseen.
Epävarmuudesta huolimatta muutos ei ole huono asia.
Kun antaa jotain pois, on mahdollista saada tilalle jotain hienompaa.
Onneksi on nää kaviokaverit, joiden kanssa puuhailu on ihan samanlaista olin sitten maisteri tai en.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, jättämäsi jälki ilahduttaa meitä kovasti!