maanantai 17. helmikuuta 2014

17214

Olen syntymäjäykkä.
Tarkoittaa sitä, että taivun yhtä helposti kuin metrinen koivuhalko.
Koska notkeus ei ole synnynlahjana saatu, olen kouluttanut itsestäni tunnollisen venyttelijän ja kehonhuoltajan.
Suoritan iltaisin keskivartalojumppaa, pilatesrullailua ja venyttelyä hartaudella, joka vetää vertoja buddhalaismunkille.
Edellä mainitut rituaalit ylläpitävät toimintakykyisyyttäni.

Olen viime aikoina joutunut todistamaan epämiellyttävää ilmiötä.
Iltamantroistani huolimatta olen kokovartalojumissa.
Syy ei ole raastavammassa treenissä.
Tällä kertaa heristän syyttävää sormea psyykkiselle osalle minussa.
On se uskottava, että henkinen ja ruumiillinen eivät ole kaksi erillistä, vaan yhtä.
Stressiahdistus jumittaa aivolihasten lisäksi pakarat ja lonkankoukistajat.

Tänään henkistä suorituskykyä on kohennettu taikinaterapialla, heppailulla sekä kirppupelimaratonilla serkkuneitien kanssa.
Näin ne jumit selätetään.
Kuvassa huikeat henkiset valkkuni ja esikuvani.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, jättämäsi jälki ilahduttaa meitä kovasti!