tiistai 31. joulukuuta 2013

Viimeinen 13




Matkani 13 kanssa alkaa olla lopuillaan.
Pian on aika sanoa: ”Hei, olen Viivi. Meillä on tässä 365 yhteistä päivää edessämme.” numerolle 14.
En oikein tajua, että vuosi vaihtuu TAAS.
Vasemmalta katsoen vuosi tuntuu niin lyhyelle ajalle. Oikealta katsottuna se tuntuu ikuisuuttakin pidemmälle.
Aivan juuri loppuun kuluva vuosi on tarjonnut minulle paljon.
Ensimmäiset sanat, jotka mielessäni yhdistyvät vuoteen 13, ovat raskas ja opettavainen. Viiviä on koulutettu oikein kunnolla. Olen kompuroinut polvet ruvella. Olen myös kivunnut jaloilleni yhtä monta kertaa kuin olen muksahtanut nurin. Kaikenlainen nujuaminen on tehnyt minusta vahvemman ja kypsemmän. Juuri nyt vuoden 13 viimeisillä tunneilla tunnen itseni niin henkisesti kuin fyysisestikin totaalisen uupuneeksi.
Fyysinen väsymys on helposti hoidettavassa. Se on tulosta erilaisesta, tehokkaammasta, treenisyksystä (sekä vielä lyhyemmällä perspektiivillä päivän juoksuvedoista ja eilisestä jalkapuntista). Hoituu muutamalla palauttavalla. Ennennäkemätön treeni plus lepuuttelu tarkoittaa huippukuntoa huomenna.
Henkinen puoli on kimurantimpi. Olen laiminlyönyt henkistä hyvinvointiani. Olen suorittanut, suorittanut ja suorittanut. Olen lunastanut hyväksyntää ja arvostusta tekemällä gradua, treenaamalla, tavoittelemalla onnistumisia, tekemällä töitä, suorittamalla kursseja…  Luulen, että henkinen balanssi ei korjaudu pelkällä levolla. Tässä tarvitaan tietoisia muutoksia. Ei riitä, että toivotaan toivotaan optimistista asennetta ja itsehyväksyntää. Henkinen hyvinvointi ei ole taivaanlahja. Haluan välittää positiivista asennetta ja optimismia, mutta haluan myös olla ehdottoman aito ja rehellinen. Hyvinvointi vaatii välillä ponnisteluja. Onnistumisten hetkellä on helppoa olla optimisti. Todellista luonnetta kysytään vaikeilla hetkillä; todelliset optimistit hyväksyvät myös elämän tarjoamat hankalat hetket, mutta löytävät niistäkin jotain hyvää.
Tällaisilla ajatuksilla uskallan unelmoida vuodesta 14, vaikka vuoden 13 loppu näyttääkin harmaalle.
Millaisin odotuksin sinä tervehdit vuoden 14? Olkoonkin tervehdyksesi millainen tahansa toivon sen olevan sinulle onnellinen ja elämäntäyteinen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, jättämäsi jälki ilahduttaa meitä kovasti!