perjantai 22. marraskuuta 2013

iätöntä

Some people are old at 18
and some are young at 90...
time is a concept that humans created.
-Yoko Ono

Olin suunnitellut tehokkaan graduaamupäivän.
Suunnitelmat muuttuivat.
Ensin iski suorittaja-Viivin ajatukset: hitto, homma ei edisty suunnitellussa tahdissa.

Istuimme mummon kanssa vieretysten terveyskeskuksen odotushuoneessa.
Olimme istuneet kaksi tuntia odottamassa.
Jonain toisena hetkenä Viiviä olisi korventanut ja paljon.
Nyt ei.
Siinä me istuimme.
Välillä mummo ja minä juttelimme ohilaahustavien tuttavien kanssa - yksi ei ollut saanut kivuiltaan nukkua juuri lainkaan, toinen kulki aivan kaksinkerroin selkävaivojen vuoksi...
Toisten vointia tiedusteltiin. Rehellisesti vastattiin, että kipuja on, mutta kukaan ei valittanut kohtaloaan.
Mummolla on oikea käsi paketoituna ja sormet sinisenä pakkautuneesta verestä.
Miehensä on samaan aikaan alueellisessa keskussairaalassa valmistautumassa leikkaukseen.
Silti me juttelemme riisipiirakoiden täytteen oikeaoppisesta levittämisestä, älypuhelimen käytön hankaluudesta, uuden takkini kauniista väristä ja siitä mitä aiomme syödä lounaaksi.
Jutustelemme kuin ketkä tahansa kaksi ystävätärtä.

On terveellistä elää muuallakin kuin koulukirjojen, muistiinpanojen ja gradun maailmassa.
Elämä on hetkiä, jotka eivät kaipaa analysointia ja liikaa miettimistä.
Mitä väliä, jos kaikki ei olekaan ihan tiptop.
Aina on jotain hyvää johon tarrautua.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, jättämäsi jälki ilahduttaa meitä kovasti!