perjantai 18. lokakuuta 2013

...

Ai mitä Viivi on tehnyt?
Panikoinut sitä G:tä.
Keskiviikko oli hysteriapäivä numero yksi.
Syy: esittelin silloin ideani ohjaajalleni.

Niin kuin varmasti huomaatte olen edelleen hengissä; selvisin siis kohtaamisesta.
Itse asiassa suurimman osan tapaamisestamme ohjaajani kyseli seiväshypystä ja minun treeneistäni.
Mies parka ei ollut uskoa, että todella olen kilpaillut yleisurheilussa ja oli loputtoman kiinnostunut aiheesta.
Kyllä me muustakin puhuimme, nimittäin seuraavasta Ässien pelistä.

Urheilu on jäitä murtava aihe. Maailman kieli. Se yhdistää hyvin erilaisia ihmisiä.
Vastaavaa hämmennystä koin aikoinaan tavatessani ensimmäisen kerran silloisen poikaystäväni isän.
Kätellessäni ensimmäistä kertaa noin kuudenkymmenenikäistä herrasmiestä en ehtinyt edes sanoa nimeäni, kun mies totesi: "Kyllä minä sinut tiedän. Viivi Rita. Simpeleen Urheilijat. Seiväshyppääjä. Kolmeneljäviisi on ennätys. Olit Pietarissakin maaottelussa. Tarkistin kyllä sen tuloksen tilastopajasta."
Eipä ollut Viivillä paljon lisättävää. Myönsin tilastopajan tietojen todenperäisyyden. Tiedä sitten oliko niissä tilastopajaan merkitsemättömissä, tyttöystäväominaisuuksissa puutteita, koska nykyään vapaalla jalalla viiletän :D

p.s. Gradu-ideat saivat hyväksynnän.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, jättämäsi jälki ilahduttaa meitä kovasti!