sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Ei mitään sanottavaa

Ei, en ole kuollut, vaikka blogissa on vallinnut kuolemanhiljaisuus.
Minusta tuntuu, että minulla ei ole mitään sanottavaa.
Olen elänyt hiljaista elämää.
Olen antanut asioiden rullata omalla painollaan.
Olen kuulostellut itseäni.
En ole kirjoittanut, sillä en halua jakaa kaikkea.

On ollut opettavaista huomata, että elämä on ihan mukavaa, vaikkei meneillään olekaan minkäänlaisia spektaakkeleja.

Minun päiväni ovat olleet heppatreeniä, omaa treeniä, gradua ja penkkiurheilua.
Olen taas kyynelehtinyt päivästä toiseen tunnekuohuissa, jotka ovat saaneet alkunsa suunnistajien ja yleisurheilijoiden suorituksista.
On aina yhtä vavahduttavaa nähdä ihmisiä, jotka saavuttavat unelmiaan.

Kuvassa Viivi ja Kaspar heppojen missikisoissa viime viikolla. (c.) Riina Pellinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, jättämäsi jälki ilahduttaa meitä kovasti!