torstai 24. tammikuuta 2013

Motivaatiolevelien vajaus

Soveltava opetusharjoittelu on ohi.
Sääli.
Tykkäsin opettamisesta vanhalla koulullani.
Juurikin nyt minulla on kaksi viikkoa aikaa saada kirjoitettu arviolta neljäkymmentä sivua erinäisiä opiskelujuttuja.
Ongelmahan ei ole kirjoittaminen.
Kirjoittamisesta tykkään.
Blogiakin kirjoitan sormet syyhyten lähes päivittäin.
Sama motivaatio ei kohdistu harjoittelun raporttiin, tutkimuspraktikumin harjoitustyöhön tai media-analyysiin.
Minusta on tullut mestariluokan opiskelujuttujen välttelijä.
Aina on hyvä hetki imuroida, jos vaihtoehtona on raportin kirjoittaminen.
Tällä viikolla päätin aiheuttaa itselleni kohtuutonta sressiä sijaistamalla kokonaisen koulupäivän erityisluokassa.
Kirjoittamisen rinnalla erityisluokkalaisten loputon rajojen ja pinnani testaaminen on kevyttä.
Varmistin vielä päivän päätteeksi etten millään ehdi kirjoittaa tehtäviä menemällä pelaamaan koripalloa ja ratsastamaan vielä ylimääräisen iltalenkin Moonalla.
Viimeksi mainitut asiat tosin ovat superkivoja ja eivät millään tavalla verrannollisia kirjoitustöiden tekemiseen.
Viimeisenä harkkapäivänä sain päähäni leipoa opettajanhuoneeseen riisipiirakkatarjoilun.
Erittäin aikaa vievää... ei mitään toivoa kirjoittaa yhtään mitään.
Ja nyt olen pari päivää yksin kotona ja huolehdin eläinlaumastamme, talon ja tallin lämmityksestä ym.
Ei mitään mahdollisuutta jaksaa/ehtiä/viitsiä tehdä opiskelujuttuja.
Kuvituksena kissamme Luna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, jättämäsi jälki ilahduttaa meitä kovasti!