maanantai 31. joulukuuta 2012

2013

Kroppani ja mieleni ovat juuri nyt kuin suklaarasia Tapaninpäivänä, tyhjä tai korkeintaan muutama inhokkipala on jäljellä.
Monet suunnittelevat lupauksia uudelle vuodelle.
Hyvä heille, että jaksavat suunnitella tulevasta vuodestaan upean.
Minä en juurikaan harrastanut lupauksia viime vuonna, enkä taida tänäkään vuonna.
Vuodenvaihde on vain yksi päivä muiden joukossa.

Yhteen asiaan haluan kuitenkin kiinnittää huomion niin tänään kuin huomennakin.
Yritän murehtia, vatvoa ja huolehtia vähemmän.
Olen huomannut, että ennalta märehtiminen ja kauhuskenaarioiden pallottelu ei tee huomisesta yhtään ongelmattomampaa.
Yleensä ongelmien vatvominen vain kasaa negatiivista energiaa ja tyhjentää tämän päivän onnellisuudesta ja tuo tilalle voimattomuuden ja ahdistuksen.

Aionkin vaalia ensi vuonna positiivisuutta.
Positiiviset ajatukset voivat muuttua positiivisiksi sanoiksi.
Sanoiksi, jotka muuttuvat miellyttäväksi käyttäytymiseksi.
Käyttäytymiseksi, joka saa muodon hyvinä tapoina.
Tapoina, jotka mahdollistavat myönteiset arvot elämää kohtaan.
Arvot, jotka tekevät meistä niitä keitä olemme ja meidän tapamme elää, meidän kohtalomme.
Valitsen vuonna 2013 elämän, jonka suuntaviivoina ovat onnellisuus ja myönteisyys.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, jättämäsi jälki ilahduttaa meitä kovasti!