perjantai 28. syyskuuta 2012

Whistle

Haluan levittää hyvää ympärilleni.
Säteillä iloa.
Juuri nyt ei tunnu onnenlähettiläälle.

Saavuin viikonlopunviettoon kotiin.
Lähdin onnesta pakahtumaisillani ratsastamaan Moonalla.
Mikään ei sujunut.
Inhotti ja kiukutti.
Toimin niin kuin ei pitäisi.
Jälkikäteen kaduttaa ja pettymys itseen on valtava.

En halua kuitenkaan kirjoittaa hankaluuksista ja vaikeuksista, sillä niillä on tapana tarttua.

Sen sijaan kerron päivän piristyksestä.
En halua olla vain pinnallinen, mutta osa minua rakastaa ulkoista estetiikkaa.
Viihdyn kotirytkyissä, mutta kaupungissa rakastan korkeita korkoja, nahkatakkia ja pillifarkkuja.
Kivat vaatteet saavat hymyn huulille.
Sen sijaan viheltely perään ventovierailta huulilta saa minut kehräämään kuin pikkukissa.

Kiitos tänään sinä tuntematon, joka huomioit minut.
Itsetuntoni koki hetkellisen huipennuksen.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, jättämäsi jälki ilahduttaa meitä kovasti!