tiistai 21. elokuuta 2012

Rakastaa rakastaa rakastaa

Rakastaminen on minulle helppoa.
Se tulee kuin itsestään.
Minulla on vanhemmat ja sukulaiset, jotka ovat aina avoimesti näyttäneet rakastavansa.
Olen kasvanut perhepiirissä, jossa välittäminen, kunnioittaminen ja huolenpito ovat itsestäänselvyyksiä.
Edellä mainittujen myötävaikutuksen lisäksi olen kovin herkkä ja impulsiivinen ihminen.
Minua eivät heiluttele tunteiden tuulet, vaan tunteiden hirmumyrskyt.
Ihastun ihmeisiin.
Häkellyn hienoudesta.
Myhäilen mukavuudesta.
Rakastun rajattomasti.

Toistan nyt itseäni, mutta rakastuminen ja rakastaminen on minulle helppoa.
Olen huomannut, että rakkautta ei ole rajattua määrää.
Esimerkiksi sataa kappaletta, jolla meidän pitäisi pärjätä.
Rakkautta on juuri niin paljon kuin haluamme sitä antaa.
Siksi minä yritän rakastaa mahdollisimman paljon.
Rakastan ystäviäni.
Rakastan lämpöä.
Rakastan perhettäni.
Rakastan kauniita vaatteita.
Rakastan sukulaisiani.
Rakastan treenaamista.
Rakastan onnistumista.
Rakastan onnellisuutta.
Listaa voisi jatkaa ja jatkaa ja jatkaa.

Minussa on kuitenkin vika, haitta tai heikkous.
Rakastaminen on helppoa, mutta rakastettuna oleminen vaikeaa.
Ehdoitta ja vaateitta rakastettuna oleminen saa minut nolostumaan, vaivaantumaan ja epävarmaksi.
Oivalsin tämän käsittämättömän tunteen tänään.
Tuntuu kummalliselle.
Tämä on selvästi seuraava haaste henkisen kehityksen poluilla.

Ystäväiseni oletteko koskaan tunteneet samoin?
jk. Upea kuva on rakastamani serkun Kiian ottama. UPEA, eikö vain!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, jättämäsi jälki ilahduttaa meitä kovasti!