perjantai 27. huhtikuuta 2012

Maailman onnellisin tyttö

Tämä on postaus numero sata.
Ajattelinkin tiedustella teiltä: millaisia juttuja haluaisitte kuulla minulta?
Entä onko joitain aiheita?
Vai askarruttaako jokin kiperä kysymys, johon Viivi kenties osaisi vastata?
Olisiko teillä vinkkejä, jolla blogistani tulisi entistäkin upeampi?
Nyt on mahdollisuus vaikuttaa mistä Viivi täällä jupisee.
Loppupeleissähän mie olen täällä diktaattori, joka tekee mitä haluaa.
Olen keisari Nero, joka nimesi hevosensa Rooman senaattiin.
Ei ole muuten kovin kaukaa haettua minun elämästäni... Moonassahan on selkeää poliitikkoainesta; laimea kuin Timo Soini, kookas kuin Anneli Jäätteenmäki...
Lähtökohtaisestihan tämä blogi on Viivin vallatonta ajatuksen virtaa ja kirjoitan silkasta kirjoittamisen riemusta.
Olen kuitenkin ihan hyvä kuuntelemaan muita (viitsivitsi, hölötän aina), mutta nyt sana on vapaa.




Mutta sitten vielä päivän epistolaan.
Oivalsin tänään sellaisen mitättömän asian, että olen maailman onnellisin tyttö juuri nyt.
Siis kyllä minulla on tavoitteita, joihin pyrin, jotka eivät ole vielä valmiita.
Olen kuitenkin äärettömän onnekas tällä matkallani.
Elämääni on osunut muutama tärkeä risteyskohta viime aikoina.
Nämä varmalta tieltä poistumiset metsäpoluille tai jopa umpimetsään ovat osoittautuneet kymmenen pisteen plus papukaijamerkin arvoisiksi.
Olen treenannut hyvin.
Voin lähteä terveenä kesään.
Minulla on mahdollisuus harrastaa huippukivaa lajia, jonka kautta pääsen tapaamaan uskomattomia persoonia, matkustamaan ja haastamaan itseäni. IHAN PARHAUTTA!
Sama pätee hevosiin.
Minulla on minulle täydelliset omat hevoset.
Ne ovat sopivan haastavia minulle, rakkaita ystäviäni.
Saan ratsastaa myös mitä miellyttävimmillä toisten ihmisten hevosille, joiden kautta olen edelleen tavannut fantastisia ihmisiä.
Minulla on valloittava russeliparivaljakko H&H valaisemassa jokaista päivääni.
Russeleilla ei ole koskaan huono päivä. PAITSI vesisateella, liian kylmässä tai liian välillä rapsutuksilla. Onnellista kuitenkin on, että onni palaa AINA maanitellen broileripullilla tai nakeilla :)
Minulla on perhe, joka tukee minua päätöksissäni, vaikka ne olisivat ihan hölöhölöjä.
Saan olla kotona hieman pösilö (olisi hullua, jos en saisi, koska elän täällä pösilöjen keskellä)
Minulla on huippuja ystäviä, kavereita ja tuttuja, jotka jaksavat elää kanssani, vaikka olen ajoittain (jätin käsitteen tarkoituksella epämääräiseksi) juro, ärtyisä tai hömelö...
Opiskelen alaa, joka on minusta kivaa (nyt viivatkaamme pois ÄMO luennot, nollatunnit, tieto- ja viestintäteknologia opetuskäytössä harjoitukset).
Summa summarum ja piru perkules mie olen maailman onnellisin tyttö.

2 kommenttia:

  1. Blogis on juuri huippu, ei mitään parannusehdotuksia! :) Paitsi tee joskus ihan moona-aiheinen postaus ja kerro vaikkapa estetreenistä ja mistä pidät eniten moonassa ja lempipuuha sen kanssa. Ja sitten esittele teidän valmentajat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta Jasu :) Luvassa on varmasti juttuja Moonasta! Iso kiitos ideoinnista!!

      Poista

Kiitos, jättämäsi jälki ilahduttaa meitä kovasti!